lauantai 9. toukokuuta 2009

Äitienpäivän valmistelua / Snart är det morsdag


Niin se viikko hurahti. Ulkona on niin mukavaa, ettei blogilandiaan ole ehtinyt yhtenäkään iltana. Mutta tänään satoi. Se tiesi sisähommia. Kuten esim tärkeitä äitienpäivävalmisteluja. Niiden siivillä vien sinut nyt keittiöön.
Toisessa kuvassa keittiölamppumme, se on suosikkilamppuni. Se on ihan ensimmäisiä hankintojani, ellei ihan ensimmäinen, kun muutimme tänne. Ja minulle yllättävällä tavalla pidän siitä kovasti edelleenkin. Ostin sen Laura Ashleyltä, silloin kun liike oli vielä ihan pienen postimerkin kokoinen, ja kauhistelin hintaa. En uskaltanut edes J:lle paljastaa sitä. Mutta onpahan ollut hintansa väärti. Taatusti.
Tuossa vieressä olevassa kuvauksessani kerron pitäväni kovastikin valkoisesta maalaistyylistä. Mutta kuten huomaat, ei meillä kaikki ihan valkeaa ole. Itse asiassa yllätävän vähän. No, ehkäpä tästä blogista tuleekin matka kohti valkoisempaa Bean pesää. On ihmeellistä huomata, miten kotiaan tarkastelee valokuvasta ihan toisilla, kriittisemmillä silmillä. Asioita ikään kuin huomaa paremmin näin. Mitähän kaikkea tässä vielä paljastuukaan....?
Onnea, kaikki äidit!
Och så var denna vecka nästan slut. Det har varit så härligt ute, så det har inte blivit alls tid över till bloggandet. Fast idag har det regnat. Vi har förberett oss för morsdagen och med det tar jag dig till vårt kök.
I den andra bilden ser du vår kökslampa, min favorit. Den var det första jag köpte efter att vi flyttat in här. Den är köpt på Laura Ashley och jag tyckte att den var svindyr. Vågade inte ens avslöja priset till J. Men lampan har absolut varit värd varje Mark (jo, då hade vi inte €...).
Fast jag gillar den vita stilen, så har vi inte egentligen väldigt mycket vitt hemma hos oss. Inte än, mer är på väg. Har upptäckt att foton visar hemmet på något vis annorlunda, man är så kritiskt när man ser sitt hem fotat. Undrar vad som blir avslöjat under denna blogresa...?
Glad morsdag, alla mammor!

4 kommenttia:

Sirkka kirjoitti...

Kiitos visiitistäsi, minähän hetimiten tänne kurkistamaan, niin se on ihmeellistä ja onnellista aina kun huomaa, että kasvit on talvehtinut ja alkavat jälleen kasvua näyttämään...
Keittiösi on kaunis, samoin tyttäresi, pitkine vaaleine hiuksineen.
Naulakko olikin tutun näköinen, itselläni on vain kolmikoukkuinen ja en myöskään ole koukkuja mennyt vaaleiksi maalaaman.

Minä toivtan Onnea blogillesi sekä oikei iloista äitienpäivää!

Karita kirjoitti...

Hei ja kiitos vierailustasi!
Mukavaa kun kävit niin löysin tännekkin=)

Ihana naulakko sinulla, kaappi, pöytä ja tuolitkin=) Pidät ilmeisesti vanhoista huonekaluista? kuten minäkin.

Saanko lisätä sinut suosikkeihin niin voin piipahtaa useammin?

Karita

Kamomilla kirjoitti...

Hej! Och tack för din hälsning hos mig! Din lampa jätteär fin!

Ha en skön morsdag!
Kamomilla

bean emäntä kirjoitti...

Kiitos ihanista kommenteistanne, ihan sydän meinaa pakahtua ilosta! (siis se oikea, ei kankainen...)

Karita, saat toki!

Naulakko on vanha kirppislöytö, jonka tuunailin muutama vuosi sitten. Laitan siitä ja näistä muista keittiökaluista juttua vähän myöhemmin.