torstai 13. tammikuuta 2011

2 viikkoa - 2 veckor



Niin se on. Sellainen sipuli kuin emäntäkin, aina myöhässä. Tämä amaryllis innostui kukkimaan vasta loppiaisena, kaksi viikkoa myöhässä. Tosin, ei käy soimaaminen, sillä sipuliparan ainoa hoito on ollut valohoito. Samalla paikkaa maannut kaikki nämä viikot. Ei multaa eikä vettä. No tässä kohtaa sitten eroammekin - jospa minäkin olisin ollut vain valohoidon varassa...;)
Ja, så är det. Sådan blomsterlök som ägarinnan. Alltid för sen. Amaryllisen slog upp blommarna på trettonhelgen, bara sisådär två veckor för sent. Fast egentligen ska man inte klaga, för den ända goda som löken fått är ljus. Bara legat på samma plats alla dessa veckor. Ingen mylla, inget vatten. Och på den punkten skiljer vi, löken och jag - önskar att ljuset hade varit det ända goda för mig också under julhelgerna....;)

Ja tältä tämä amaryllissipuli näytti ensimmäisena adventtina, marraskuun lopussa.  Ei paha!
Och så här såg amaryllislöken ut vid första advent, i slutet av november. Inte illa!

Taisi olla jo toinen kukkapostaus joulutauon jälkeen. Kertoo siitä, ettei mitenkään hirveästi täällä meillä ole projekteja pyöritetty viime aikoina. Mut ei oteta siitä paineita! Ja taas aloitellaan viikonloppua!
Detta var redan det andra blomsterinlägget sen julpausen. Vilket betyder alltså, att jag inte haft en enda projekt på G här hemma hos oss på sistone. Men det är inget att stressa sig över! Och snart så är det helg igen!

14 kommenttia:

Hanna kirjoitti...

Oho, onpas sitkeä! Nuo kuvat tuosta amarylliksestä ovat tosi kauniita!!

Maria kirjoitti...

Hieno asetelma ja kaunis amarylis! Tuo pelkkä sipulikin oli soma tuossa tarjottimella kauniiden esineiden lomassa. Kukkapostaukset ei haittaa, nyt niitä tarvitaan. Tammikuuta taitaa leimata tietty pysähtynyt fiilis, kyllä se tästä!

Marielisa kirjoitti...

Ihana kukinto amaryllikselläsi! <3
Itse olisin kyllä saanut tapettua kukan noin alta aikayksikön... ;)

Ihana valo kuvissa, ihan kevättä jo enteilee!
Maria sen tuossa jo hienosti ilmaisikin: tammikuun pysähtynyt fiilis vallitsee kaikkialla.

Valoa & iloa!

Purnauskis kirjoitti...

Mitäs siitä, jos on vähän myöhässä, kun on sitäkin kauniimpi! Ihanan värinen amaryllis ja kauniisti olet sen kuvannut!

Kultsin kämppä kirjoitti...

Kauniita kuvia! Hyvää kannattaa aina odottaa vaikka vähän pitempäänkin.

Intianminttu kirjoitti...

Kaunis! Mun oli jo pakko pistäytyä puutarhamyymälässä ostamassa kevätesikoita, että jaksan tätä lunta, räntää, jäätä ja pimeyttä. Ehdin onneksi käydä siellä ennen kuin päälleni hyökkäsi flusssapöpö.

Hanne Valkoinenleinikki-blogi kirjoitti...

Sipulissa on voimaa, kuin pienessä kylässä, olispa sama voima meissä ihmisissä.
Erikoisen väriset, mutta todella kauniit kukat amarylliksessäsi.
Minulla ei tänä vuonna ollut tuota joulukukkaa lainkaan. Jotenkin saan sen aina rapistuun niin äkkiä:)

Unknown kirjoitti...

Apua, miten kaunis kukka, ihan alkoi heikottamaan...ja muutenkin niin kaunis asetelma tuossa missä on nuo sipulitkin..

Muuten en muista olenko sulle toivotellut hyvät uudet vuodet, mutta jos en NIIN oikein, oikein ihanaa ja onnellista uutta vuotta 2011 sinulle, ja nähdään taas jossain sisustuskirppareilla.Eikö?

päivi kirjoitti...

miten kaunis kukinto!
upean värinen,
sitä kannatti odottaa:)

lämmöllä
Päivi

SariW kirjoitti...

Vautsi, siitä tuli tosi kaunis. Ja onpa jännästi aika lyhyt vartinenkin, mikäli ymmärrän kuvasta oikein.
Aivan ihanat kuvat : )

Merja K kirjoitti...

Onpa se kaunis, kannatti tosiaankin odottaa :)

Nina kirjoitti...

Aivan ihanan värinen amaryllis!
Sitkeä on, mutta palkitsee näin kauniilla kukinnallaan.

Mukavaa viikonloppua! :)

Piitis kirjoitti...

Kauniin värinen amaryllis, tykkään tuosta väristä. Hauska kun ei ole pitkää vartta.

Mukavia talvipäiviä!

^_^Piitis

Mari kirjoitti...

Kaunis amaryllis <3 Ihana väri...
Mukavaa sunnuntaita!