Vaikka niin ihanaa ja kauan odotettua tämä lämpö onkin, kaipaan jo vettä. Vain pienen ripauksen verran. Meillä on nimittäin tänä keväänä satsattu sadeveden käräämiseen...! Vanhat, vuotavat puutynnyrit väistyivät ja hankkimani rautatynnyrit löysivät maalikäsittelyn jälkeen paikkansa rännien alta.
Visst är det så härligt med den efterlängtade värmen, men börjar sakna vatten så småningom. Bara en liten skvätt. För vi har i år satsat på samlandet av regnvatten...! Gamla, läckade trätunnor fick ge vika till de nyligen inköpta järntunnorna. Efter en stunds målande hittade de plats under stuprännorna.
Ja Kallelan kulmalle löysin lahtelaisesta antiikkiliikkeestä sopuhintaan vanhan lasten ammeen.
Och till Kallela hittade jag ett gammalt badkar till barn till ett rimligt pris i en antik äffar i Lahtis.
Tässä tynnyrit alkuperäiskunnossa. Kovasta jynssäämisestä huolimatta en ihan ensiksi vettä ehkä kasvimaalle uskalla levitellä... Onko jollain kikkakolmosta millä sisäpinnan saisi puhtaammaksi kaiken maailman mömmösitä?
Här tunnorna i orginal skick. Trotts att jag borstat tunnorna med hårda tag tror jag inte att vattnet är så lämpligt att använda i trädgårslandet. Har någon ett bra tips hur man skulle bättre få bort allt äckel inuti?
Vielä tänään aurinkorasvaa pintaan!
Än i dag får vi ha solkräm!
4 kommenttia:
Hienot tynnyrit! Tuossa on jotain tosi maalaisromantillista, kun voi ammentaa kukille vettä sadevesitynnyreistä <3 Kauniisti käsitellyt.
Kauniisti olet patinoinut tynnyrit ja hauska toi vanha lasten amme :)
Tulipa tynnyristä hieno :) Ja amme on tosi suloinen, kiva löytö!
Hienosti olet tynnyrisi retusoinut.
Tänään sitä vettä tuli oikein reilusti ainakin täällä Pirkanmaalla. Tynnyrit (muoviset) täyttyivät hetkessä. Herneen kokoisia ja isompiakin rakeitakin saatiin. Raikasti ihanasti ilmaa.
Lähetä kommentti